Liimapäällystetyn paperin veden absorvoituvuus

Tehtävänä oli suorittaa liimapäällystetyn absorvoivuus kykyä ja tarkkailla Cobb-arvon eroavaisuuksia kiilto pinnalla ja karhealla puolella.

Ensteks leikkasin 140mm x 140mm kokoisia palasia yhteensä sormimäärän verran.
Punnitsin jokaisen arkin erikseen tarkalla vaa'alla ja merkitsin alkupainon jokaiseen arkkiin, viiteen arkista merkitsin sileälle puolelle ja viiteen karhealle puolelle.

Asensin arkin Cobb laitteeseen ja kaadoin 100ml ionivaihdettua vettä arkin päälle, odotin 45s sekunttikellosta katsoen, jolloin sain vedenkaatoluvan ja kaadoin veden viemäriin.
Nostin arkin, kuivatus arkkien väliin ja odotin 60s, jolloin punainen valo vaihtui vihreäksi ja painotela lähti liikkeelle ajaen arkki pinon yli kuivaten paperista ylimääräistä vettä pois.

Tämän jälkeen taitoin arkin kaksinkerroin, punnitsin sen uudestaan ja merkkasin arkinpainon paperiin. (toistin tämän jokaiselle 10 arkille)

Laskin jokaisen kappaleen paino-eron kostutuksen jälkeen ja ennen kostutusta ja kerroin 100 jolloin sain Cobb-arvon selville X=100(a-b)

Kun jokaisen arkin Cobb-arvo oli laskettu laskinn vielä keski arvot karhealle puolelle ja sileälle puolelle:

Karheapuoli 29,4 g/m2

Sileäpuoli 23,8 g/m2

Leivinpaperin ominaisuudet

Paperinominaisuudet

Leivinpaperi

1. Neliömassa

”Neliömassalla tarkoitetaan paperi tai kartonkineliön paino grammoina. Sen muuttaminen vaikuttaa lähes tulkoon kaikkiin paperin ominaisuuksiin”

Neliömassan määrittämistä varten leikkasimme leivinpaperista 250mm*300mm kokoisen palan ja punnitsimme vaa'alla sen. Tämän jälkeen laskimme massa/pinta-alalla tulokseksi saimme 36g/m2

2. Paksuus, Tiheys

”Paksuus mitataan paperi tai kartonkiarkin pintojen välisenä etäisyytenä”

Tässä osiossa mittasimme leivinpaperin paksuuden. Tehtävään käytimme siihen tarkoitettua laitetta. Mittaus suoritettiin viidestä eri kohdasta joista sitten laskimme keskiarvon.

Paksuuden tulokseksi saimme 49, 54, 54, 53, 54 = 53 mikrometriä

Tiheyden laskimme kaavalla 1000*neliömassa/paksuudella. 1000*36/53 = 679kg/m3

3. Vetolujuus, murtotyö, venymä

”Vetolujuus on suurin kuormitus jona paperista tai kartongista leikattu liuska kykenee kestämään murtumatta kun sitä vedetään pinnan suuntaisesti”

Tässä tehtävässä leikkasimme 20kpl soiroja leivinpaperista 2 cm leveitä ja tarpeeksi pitkiä yltääkseen vetolujuutta testaavaan laitteeseen. 10 kpl oli poikkisuunnassa ja 10kpl oli konesuunnassa.

Vetolujuus:

Konesuunnassa: 3,639 kN/m Poikkisuunnassa: 1,675 kN/m

Murtotyö:

Konesuunnassa: 31,19 J/m2 Poikkisuunnassa: 23,47 J/m2

Venymä:

Konesuunnassa: 1,33 % Poikkisuunnassa: 1,93 %

4. Repäisylujuus

”tarkoitetaan tietyn mittaisen repeämän aikaansaamiseen tarvittavaa työtä”

Leikkasimme hienolla leikkurilla, joka oli viimeksi teroitettu 2001 vuonna keväällä.. 5x6cm kokoisia paloja 40kpl.

Joista 20 kpl oli poikkisuunnassa ja 20kpl konesuunnassa.

Konesuunnassa: 210,263, 241,208,235 = 231 mN

Poikkisuunnassa: 267,294,251,276,274 = 272 mN

5. Karheus ja ilmanläpäisy

”Yleisin tapa mitata karheutta perustuu siihen miten nopeasti tai miten paljon ilmaa virtaa paperin ja sileäksi hiotun pinnan välisestä raosta. Paperin ilmanläpäisykyky riippuvat merkittävästi huokoisuudesta, huokoskoon jakautumisesta ja huokosten suuntautumisesta arkissa”

Ilmanläpäisevyyden ja karheuden mittasimme siihen tarkoitetulla laitteella ja tulokseksi saimme leivinpaperin ilmanläpäisevyyden osalta yllätys 0.

Karheuden osalta saimme tuloksiksi 680, 490, 500, 490, 600 = 552 ml/min

6. Vaaleus ja opasiteetti

”Paperin opasiteetti on sen läpinäkymättömyyden mitta ja vaaleus merkitsee samaa kuin tavanomaisessa kielenkäytössä värittömistä tai lähes värittömistä kappaleista käytetty käsite valkoisuus.”

Vaaleuden ja opasiteetin mittasimme siihen tarkoitetulla koneella.

Vaaleus: 91,63

Opasiteetti: 81,08

7. Puhkaisulujuus

”Testikappaleen puhkaisulujuus on käytetyn hydraulisen paineen maksimiarvo, jonka näyte kestää rikkoutumatta”

Tässä tehtävässä laitoimme leivinpaperin puhkaisulujuus koneen puristukseen ja käynnistimme koneen. Kun paine kasvoi leivinpaperille liian suureksi paperiin tuli reikä ja kone mittasi kuinka paljon voimaa reiän tuottamiseen tarvitsi.

Tulokseksi saimme: 234, 212, 214, 229, 203 = 218 KpA

Indeksilaskut

Vetolujuus

Poikkisuunta: 46,52 nm/g
Konesuunta: 101 nm/g

Murtotyö

Poikkisuunta: 651,9 J/kg
Konesuunta: 866 J/kg

Repäisyindeksi

Poikkisuunta: 7,55 mNm2/g
Konesuunta: 6,41 mNm2/g 

Nippelitietoa Leivinpaperista

Leivinpaperi on ruoanlaitossa ja leipomisessa käytetty paperi. Leivinpaperi on puhtaasta selluloosasta valmistettu. Leivinpaperi kestää myös uunin kuumuudet (noin 220 C° astetta) syttymättä.

Leivinpapereita on myytävänä rullina, joista leikataan sopivankokoinen palanen uuninpellille tai vuokaan. 

Leivinpapereita on myytävänä myös arkkeina uunipellille valmiiksi sopivan kokoisena.

Leivinpaperi kuuluu rasvankestäviin tuotteisiin, joten siltä vaaditaan rasvankestävyyden lisäksi hyvää vetolujuutta, märkälujuutta ja hyviä optisia ominaisuuksia. Neliömassan tulee asettua 20─80 g/m2 välille. Myös tuotteiden kierrätettävyys on nostanut asemaansa viimeaikoina.

Rasvankestäviä papereita ja kartonkeja voidaan valmistaa kemiallisilla ja mekaanisilla tavoilla. Happokäsittely ja fluorokemikaalien lisääminen ovat kemiallisia tapoja, kun taas sellun jauhaminen pitkään matalassa lämpötilassa on mekaaninen tapa valmistaa rasvankestävää paperia.

Leivinpaperia suomessa valmistaa Metsä Tissue Mäntässä, jonka Saga leivinpaperi on erittäin suosittua.